Uusiutuva energia

Koillis-Satakunnan Sähkö -konsernin tuotanto tapahtuu tytäryhtiöissä. Killin Voima tuottaa sähköä vesivoimalaitoksissa, Tuulen Voima aurinko- ja tuulivoimaloissa, sekä Voima-Keljo omistamansa osakkuuden kautta Keljonlahden voimalaitoksessa.

Killin Voima ja Tuulen Voima toimivat mankala-periaatteella eli ne tuottavat sähköä omakustannehintaan emoyhtiölle.

Tällä strategiakaudella Koillis-Satakunnan Sähkö -konserni on kasvattanut uusiutuvan energian tuotantoaan merkittävästi sekä aurinko- että tuulivoimalla.

Killin Voimalla uusia suunnitelmia

Konserniyhtiö Killin Voiman kuusi vesivoimalaitosta tuottivat sähköenergiaa noin 25 000 megawattituntia vuonna 2024. Tuotantomäärä jäi merkittävästi keskimääräisestä, mihin vaikutti Soininkosken voimalaitoksen aikaisempi rikkoontuminen sekä Killinkosken voimalaitoksen tuotantokatkos vuoden neljän viimeisen kuukauden osalta.

Killin Voima sai huhtikuussa 2024 aluehallintovirastosta luvan Inhankosken vesivoimalaitoksen ja siihen liittyvien kalateiden rakentamiseksi. Lupapäätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa se on edelleen käsiteltävänä.

Killin Voimalla on lisäksi ollut selvityksessä Killinkosken vesivoimalaitoksen yhteyteen rakennettava akkuhybridilaitos. Toteutuessaa akkuhybridihanke tuo merkittävää lisäarvoa sekä vesivoiman hyödyntämiseen että alueelliseen huoltovarmuuteen.

Tuulen Voima jatkoi investointejaan tuulivoimaan ja yhteistyön syventämistä pitkäaikaisen tuulivoimakumppanin kanssa. Edellisenä vuonna solmittu ehdollinen liiketoimintakauppa laitettiin täytäntöön maaliskuussa 2024. Yhtiön tuulivoimaomistus kasvoi Oulun Riutunkarin tuulivoimalla ja kaksinkertaisti tuulivoimakapasiteetin. Ensimmäisenä toimintavuonna Riutunkarin voimalan toiminnassa oli kuitenkin haasteita, eikä tuotantomäärän osalta päästy tavoitteeseen. Porin tuulivoimalat sen sijaan tuottivat odotusten mukaisesti.

Tuulen Voiman Kitusenkulman aurinkovoimala valmistui ja otettiin käyttöön heinäkuussa 2024. Yhtiön sai hankkeelle Business Finlandin myöntämän energiatuen, joka mahdollisti investoinnin toteuttamisen. Kitusenkulma sijaitsee hyvällä paikalla, valtatie 23 varressa, Virtain sähköaseman välittömässä läheisyydessä. Emoyhtiö Koilllis-Satakunnan Sähköllä on alueella omistuksessaan vielä käyttämätöntä maa-aluetta, jota voidaan hyödyntää myös tuleviin hankkeisiin.

Killin Voima Oy:n vesivoimalaitokset

Killinkosken voimalaitos Virroilla

Killinkoski

  • Sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Virroilla
  • Rakennettu 1970-1972
  • Putouskorkeus 23 m
  • Vesimäärä 20 kuutiota sekunnissa
  • Huipputeho 4,5 MW
Soininkosken voimalaitos Virroilla

Soininkoski

  • Sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Virroilla
  • Rakennettu 1922-1924, perusparannus 1980
  • Putouskorkeus 7 m
  • Vesimäärä 22 kuutiota sekunnissa
  • Huipputeho 1,5 MW
Käenkosken voimalaitos Parkanossa

Käenkoski

  • Sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Parkanossa
  • Rakennettu 1956
  • Putouskorkeus 14 m
  • Vesimäärä 18 kuutiota sekunnissa
  • Huipputeho 2 MW
Hamarin voimalaitos

Hamari

  • Sijaitsee Kalajoen vesistössä Ylivieskassa
  • Rakennettu 1984
  • Putouskorkeus 6,4 m
  • Vesimäärä 43 kuutiota sekunnissa
  • Huipputeho 2,5 MW
Padingin voimalaitos

Padinki

  • Sijaitsee Kalajoen vesistössä Nivalassa
  • Rakennettu 1979
  • Putouskorkeus 4,3 m
  • Vesimäärä 33 kuutiota sekunnissa
  • Huipputeho 1,1 MW
Pirttikosken voimalaitos Kaustisella

Pirttikoski

  • Sijaitsee Perhonjoen vesistössä Kaustisella
  • Rakennettu 1995
  • Putouskorkeus 4 m
  • Vesimäärä 15 kuutiota sekunnissa
  • Huipputeho 0,5 MW

Killin Voiman kaikki laitokset on sertifioitu virallisesti uusiutuvaa energiaa tuottaviksi.
Asiakkaiden on mahdollisuus ostaa vesivoimalaitosten tuottamaa sähköenergiaa IkiWirta-tuotteella.