Sähköpulan kehittyminen

Sähköpula

Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki. Sähköpulassa sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkön kulutusta. Tällöin sähkön kulutusta joudutaan rajoittamaan, jotta sähköjärjestelmä ei kaadu. Fingrid vastaa Suomen sähköjärjestelmän tasapainosta.

Sähköpulatilanteessa sähkönsiirtoa katkotaan alueellisesti, jotta saadaan varmistettua sähköjen pysyminen päällä koko sähköjärjestelmässä. Jos kulutuksen ja sähköntuotannon tai tuonnin välistä tasapainoa ei pystytä pitämään yllä, riskinä on koko Suomen sähköjärjestelmän kaatuminen. Tällöin syntyisi ”black out” -tilanne, josta palautuminen veisi vähintäänkin useita tunteja ja jonka aikana koko yhteiskunta olisi ilman sähköä. Lyhyet, kiertävät ja suunnitellut katkot ovat keino estää tämä tilanne mahdollisissa ääritilanteissa. Näillä lyhyillä, vain osaa kuluttajia vuorollaan koskettavilla sähkökatkoilla, pystytään sähkön niukkuustilanteissa varmistamaan koko sähköjärjestelmän toiminta.

Miten sähköpula syntyy

Sähköpulatilanne voi syntyä usealla eri tavalla:

  • pitkäkestoisen kylmän pakkasjakson seurauksena. Suomessa sähkönkulutus on voimakkaasti riippuvainen lämpötilasta, yksi pakkasaste lisää sähkönkulutusta arviolta 150 megawattia.
  • äkillisten yhtäaikaisten häiriöiden seurauksena, jolloin merkittävä voimalaitos tai sähkön siirtoyhteys ei ole käytössä.
  • edellisten yhdistelmänä, jolloin kylmällä pakkasjaksolla tapahtuu voimalaitoksen tai siirtoyhteyden äkillinen vikaantuminen.
Luminen tie

Sähköpulaan vaikuttavia tekijöitä

  • Sähkön ja kaasun tuonnin loppuminen Venäjältä Suomeen.
  • Mahdollisesti Olkiluoto 3 (1 600 MW) kaupallisen käyttöönoton viivästyminen.
  • Pohjoismaisten vesivarastojen tilanne. Pohjoismainen sähköjärjestelmä on vesivoimavaltainen ja kuivan kesän jäljiltä varastotilanne on normaalitasoa pienempi. Tilanne saattaa muuttua paremmaksi tai huonommaksi riippuen syksyn sateista.
  • Naapurimaiden siirtoyhteyksien mahdollinen vikaantuminen
  • Sähköpula tai sähkön niukkuus naapurimaassa, jolloin sähköä ei pystytä siirtämään Suomeen.
  • Yllättävät häiriöt sähköä tuottavissa voimalaitoksissa.
  • Uusiutuvan energiantuotannon vaihtelevuus. Yhä suurempi osa sähköstä tuotetaan puhtaasti tuulella tai auringolla. Vaihteleva energiantuotanto voi aiheuttaa sen, että tuulettomina kausina tuulivoimatuotanto voi olla pientä ja aurinkovoiman tuotanto on vähäistä.

Sähköpulan eri vaiheet

Sähköpula mahdollinen (1)

Ennusteiden perusteella nähtävissä, että lähitulevaisuudessa Fingrid ei kykene ylläpitämään mitoittavaa vikaa vastaavaa määrää nopeaa häiriöreserviä ja kotimainen tuotanto ja tuonti ei riitä kattamaan sähkökulutusta. Koillis-Satakunnan Sähkö, Fingrid sekä Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa kansalaisia sähköpulan mahdollisuudesta.

Sähköpulan riski suuri (2)

Kaikki Suomesta saatavilla oleva sähköntuotanto on käytössä, eikä naapurimaista saada sähköä lisää. Fingrid tiedottaa asiasta omilla verkkosivuillaan. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa kansalaisia sähköpulan mahdollisuudesta. Myös Koillis-Satakunnan Sähkö tiedottaa asiasta.

Sähköpula (3)

Sähköntuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta ja Fingrid joutuu irti kytkemään sähkönkulutusta järjestelmävastaavan oikeuksin. Fingrid tiedottaa asiasta omilla verkkosivuillaan. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa kansalaisia sähköpulan alkamisesta. Koillis-Satakunnan Sähkö lähettää asiakkaille mahdollisuuksien mukaan tekstiviestit sähköpulan alkamisesta.