Koillis-Satakunnan Sähkö Oy ja sen tytäryhtiö Tuulen Voima Oy ovat perustaneet Virroille Kitusenkulman aurinkovoimalan. Laitosten käytön ja kunnossapidon puolella työskentelevä käyttöinsinööri Eero Raiskinmäki tiimeineen on ollut mukana aurinkovoimalahankkeessa käytännön tasolla varmistaen projektin etenemisen aikataulun mukaisesti. Lue alta lisää hankkeen etenemisestä ja tsekkaa myös video!
Aurinkovoimalan suunnittelu ja rakentaminen
Aurinkovoimalan suunnittelu aloitettiin vuonna 2023. Eero kertoo, että Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:llä oli tiedossa aurinkovoimalan sijainnin kannalta ihanteellinen paikka, joka valikoitui hankkeeseen. Lupaprosesseihin, tarvittavan rahoituksen järjestämiseen ja rakentamiseen kului suunnilleen vuosi. Yhteistyökumppaniksi puiston rakentamiseen valikoitui Solarigo Systems Oy.
Eero tarkentaa, että ”Koillis-Satakunnan Sähkön tytäryhtiö Tuulen Voima Oy omistaa aurinkovoimalapuiston ja Koillis-Satakunnan Sähkö Oy hoitaa aurinkovoimalaan liittyvän käytännön operoinnin.” Rakentaminen aloitettiin maaliskuussa, joten aurinkovoimalan aktiivinen rakennusvaihe kesti käytännössä noin neljä kuukautta.
”Maata, jolle aurinkovoimala perustettiin, salaojitettiin ja tasattiin kuitenkin jo edellisenä syksynä”, Eero tarkentaa. ”Maaperän kovuus ja pehmeys voi vaikuttaa mahdollisiin työmaaviivästyksiin. Jo pienelläkin matkalla maaperän ominaisuudet voivat vaihdella, joten alustavat kairaukset kertovat vain osan totuudesta.”
Maapohja oli alun perin kesannolla ollut pelto, joten esimerkiksi puuston hakkuita ei tarvinnut suuressa määrin toteuttaa. Koillis-Satakunnan Sähkö Oy osti luonnollisesti paikallisilta toimijoilta hankkeen edetessä mm. kaivinkoneurakointia sekä salaojasuunnittelua.
Pohjatöiden valmistuttua kiinnitettiin maahan aurinkopaneelien telineet ruuvipaaluilla. Telineitä käytetään asemoimaan paneeli oikeaan suuntaan sekä kestämään tietty laskennallinen tuulikuorma. Aurinkopaneelilla on kuitenkin kokoa, joten telineen tulee varmistaa, että paneeli pysyy tuulesta huolimatta paikoillaan. Kun telineet on saatu asennettua, voidaan aloittaa aurinkopaneelien kiinnitys.
Toiminta ja tuotanto
Aurinkopaneelit sisältävät sarjaan kytkettyjä aurinkokennoja. Kun auringonvalo osuu näihin kennoihin, syntyy sähkövaraus, joka muutetaan sähkövirraksi. Voimalan tuottama tasavirta muutetaan inverttereillä vaihtovirraksi, joka syötetään suoraan Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n sähköverkkoon. Puiston paneeliteho on noin 1,2 MWp, mutta verkkoon syötettävä teho on rajoitettu inverttereillä 950 kW:iin. Kaikkiaan paneeleita puistossa on yli 2100 kappaletta.
Aurinkopuiston vuosituotantoarvio on noin 1 GWh (1 miljoona kilowattituntia). ”Voimme suhteuttaa tämän siten, että pieni omakotitalo käyttää keskimäärin vuodessa noin 10 000 kWh. Tämä tarkoittaa, että pitäisimme aurinkopuiston tuotannolla keskimäärin 100 omakotitaloa sähkössä vuosittain. Saman sähkömäärän kuluttaa vuosittain noin 500 kerrostaloasuntoa”.
Eero jatkaa, että aurinkovoimalan toteutuneet tuotantoluvut saadaan noin vuoden kuluttua, sillä auringon määrä vuosittain vaikuttaa tuotantoon. ”Mielenkiintoista nähdä, miten lähellä toisiaan arvioitu ja toteutunut vuosituotanto ovat ja miten paljon vuodet eroavat toisistaan”.
Koillis-Satakunnan Sähkön ”käyttötiimi” hoitaa aurinkopuiston lisäksi vesivoimalaitosten ja sähköasemien huollon ja kunnossapidon. Eero mainitsee, että käyttötiimi vastasi Kitusenkulman aurinkovoimalan verkkoliitynnän käyttöönotosta. ”Ongelmat tämän kokoisilla laitoksilla ovat todennäköisesti suhteellisen harvinaisia ja niihin saadaan apua Solarigo Systems Oy:n asiantuntijoilta. Myös KSAT:n koulutettu käyttötiimi tietää, miten toimia erilaisissa tilanteissa”.
Mahdollisiin paneelirikkoihin on varauduttu siten, että varastossa on vastaavanlaisia paneeleja varaosina. Aurinkopuisto on moneen muuhun sähköntuotantotapaan verrattuna varsin huoltovapaa ja suurimmat kulut tulevat kasvuston poistosta. Tämä tehdään arviolta noin kaksi kertaa kesässä.
Aurinkoenergian rooli tulevaisuudessa
Voimalan rakentaminen Virtain alueelle on osa siirtymää pois fossiilisista polttoaineista, mikä auttaa pienentämään alueen hiilijalanjälkeä. Eero arvioi, että vaikka Kitusenkulman aurinkovoimala on pieni osa alueen kokonaisenergiankulutuksesta, siitä saadut opit ovat arvokkaita. ”Halusimme oppia lisää tästä tuotantotavasta. Jos rakennamme toisen voimalan, aikaisemmat kokemukset helpottavat prosessia huomattavasti. Tämä oli Koillis-Satakunnan Sähkölle uusi aluevaltaus, ja kokemus hankkeessa mukana olleelle tiimille on ollut arvokas,” Eero kertoo. Eero jatkaa, että Koillis-Satakunnan Sähkön henkilöstön sitoutuminen hankkeeseen sekä kentällä, että toimistolla mahdollisti onnistumisen.
Kitusenkulman aurinkovoimala on perustettu yhteistyössä Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n tytäryhtiön Tuulenvoima Oy:n kanssa. Puiston rakentamisen yhteistyökumppanina toimi Solarigo Oy.
